Yá¶llisiᤠParoles

puhuvat sinulle
vain kun et kuuntele

Elá¤injumalat
hirviá¶naamioin
ihmisenvartaloin
luopuvat mahdistaan
muuttuvat saduiksi vain

Kun herá¤sit unesta huutoosi omaan
ja niskasi taipui kumarrukseen
jokin liikahti takana verhon
ja ná¤it mitᤠná¤it
todellakin kuin sarvekkaan hahmon

pyá¶rien, kieppuen, parkuen nauravat
mukaansa raastavat tanssien
hulluuden
laulaen, painien, ilkkuen pilkaten
kuink' ilosta raivosta itkien narulle kuivumaan
ikkunat pesty ja
pihamaa lakaistu
uni kuin há¤peillen
vuoteeseen já¤tetty on

sanat katkeaa
askareet pá¤á¤ttyy
kun salojen takana
petojen mylvintá¤
rá¤ikkien rá¤á¤yntᤠká¤y